Käyttötapoja

Kriteeristöä voi käyttää sekä verkkopalvelujen kehittämisen että arvioinnin välineenä. Seuraavassa on esimerkkejä erilaisista käyttötavoista.

Verkkopalvelun rakentaminen

Verkkopalvelua uudistettaessa tai uutta verkkopalvelua rakennettaessa suunnitellaan laadun tarkastuspisteitä. Valitaan, mitä kriteereitä kussakin tarkastuspisteessä käsitellään.

Tarkastuspisteitä voivat olla esimerkiksi

• projektin ja siihen liittyvien resurssien selvitysvaihe, jolloin tarkastellaan tuottamisen kriteereitä
• kilpailutus, jolloin laatukriteeristön avulla kartoitetaan, mitä järjestelmän toimittajalta ja toimitukselta vaaditaan
• määrittelyvaihe, jolloin kartoitetaan tulevan toteutuksen laatua, esimerkiksi ovatko kaikki verkkopalvelun käytettävyyteen liittyvät asiat muistettu ottaa huomioon
• toteutusvaihe, jolloin varmistetaan, että verkkopalvelun tuotanto täyttää laatukriteerit, esimerkiksi saavutettavuuden vaatimukset.

Tarkastuksessa käydään läpi valitut kriteerit ja niiden täyttyminen.

Kehittämisen tavoitteiden asettaminen

Suunnitellaan laatukriteeristön avulla, miten verkkopalvelun laatua jonkin jakson aikana kehitetään. Ajanjaksoksi voidaan valita esimerkiksi seuraava vuosi tai strategiakausi.

Omaa verkkopalvelua tarkastellaan esimerkiksi arviointialueiden tai yksittäisten kriteerien toteutumisen kautta.

Valitaan ne asiat, joita priorisoidaan. Esimerkiksi voidaan valita kaikki Sisältö-arviointialueen kriteerit tai poimia niistä osa.

Mietitään konkreettiset tavoitteet, joihin jakson aikana pyritään. Esimerkiksi kaikki linkit ja niiden kuvailut tarkistetaan ja toimivuus varmistetaan. Tavoitteiden täyttyminen arvioidaan jakson lopussa.

Tavoitteiden asettamisen ja niiden toteutumisen arvioinnin tulisi olla säännöllistä.

Ongelmien kartoittaminen ja ratkaiseminen

Verkkopalveluun liittyviä ongelmia kartoitetaan esimerkiksi käyttäjäpalautteen perusteella. Tarkastelua voidaan tehdä laajasti keskittymällä arviointialueisiin. Voidaan esimerkiksi nopeasti todeta, että käyttäjälle näkyvät asiat (Käyttö- ja Sisältö-arviointialueet) on verkkopalvelussa hoidettu hyvin, mutta ongelmat keskittyvät selvästi johtamiseen liittyviin teemoihin. Kartoittamista voidaan tehdä myös yksityiskohtaisesti, jolloin tarkastellaan yksittäisiä kriteereitä tai ominaisuuksia.

Kartoittamisen jälkeen tunnistetaan ongelmien taustalla olevat todelliset syyt, eli miksi ongelmia ilmenee. Aina ongelman ratkaisu ei löydy suoraan asiaa koskevasta kriteeristä. Konkreettinen tilanne verkkopalvelussa voi esimerkiksi olla, että linkit eivät toimi (kriteeri 1.12). Kyseisen kriteerin ominaisuudessa kerrotaan, että ylläpitäjän pitäisi tarkastaa linkit säännöllisesti. Todellinen ongelma kuitenkin on, että sisällöntuotanto ei ole järjestelmällistä. Ei ole esimerkiksi määritelty, kenen vastuulla linkkien tarkastaminen on. Tämän jälkeen on päätettävä, puututaanko helppoihin, näkyvillä oleviin ongelmiin vai käsitelläänkö myös taustalla olevia syitä perinpohjaisesti.

Kun ongelmien priorisointi on tehty, ratkaisuja voidaan hakea esimerkiksi ominaisuuksien selitysteksteistä. Niissä kerrotaan usein konkreettisesti, mitä tulisi tehdä. Lisätietolinkeistä saa tarvittaessa vielä tarkempaa tietoa siitä, miten toimia.

Osaamisen kartoittaminen ja kehittäminen

Laatukriteeristön avulla arvioidaan omaa tai ryhmän osaamista ja sitä, mitä osaamisalueita tulisi edelleen kehittää.

Kartoitetaan joko arviointialueiden, kriteerien tai ominaisuuksien tasolla

• mitä osaamista omassa organisaatiossa on
• mitä pitäisi kehittää
• mistä mahdollista oppia haetaan tai ostetaan
• millä aikataululla.

Mietitään, mitkä asiat ovat olennaisia kaikkien verkkopalvelujen tekemiseen osallistuvien kannalta ja mitkä voidaan eriyttää tai ulkoistaa.

Osaamisen kartoittaminen otetaan mahdollisten verkkopalveluihin liittyvien hankintapäätösten tueksi. Mietitään, millaista osaamista pitäisi hankkia oman organisaation ulkopuolelta: onko tarvetta ostaa esimerkiksi teknistä osaamista, järjestelmiä, käyttöliittymä- tai konseptisuunnittelua.

Kriteeristöä käytetään lisäresurssien ja koulutustarpeiden perusteluna johdolle.

Verkkopalvelun laatutason arviointi

Verkkopalvelun laatua arvioidaan joko suoraan laatukriteeristön tai siihen liittyvän arviointityökalun avulla. Arviointityökaluun pääsee tämän verkkosivun oikealla palstalla olevasta linkistä.

Arvioinnin voi tehdä yksin tai ryhmässä, joko itsearviointina tai ulkopuolisilla teetettynä. Ryhmässä kriteeristön voi joko jakaa tai käsitellä kaikkia arviointialueita yhdessä. Tyypillisesti eri alueiden arvioinnissa tarvitaan monipuolista asiantuntemusta, joten yhteistyöstä on hyötyä. Tällöin arviointi toimii myös organisaation oppimisprosessina.

Laatukriteeristöön ja siihen liittyvään arviointityökaluun perehdytään ennen arvioinnin aloittamista. Samalla mietitään, kenellä organisaatiossa on kuhunkin arviointialueeseen liittyvää asiantuntemusta, ja jaetaan työ eri henkilöiden kesken.

Arviointiin varataan 1–2 henkilötyöpäivää. Se voidaan tehdä myös pienissä osissa esimerkiksi arviointialue kerrallaan tai sovittaa omien tarpeiden mukaan. Verkkopalvelua voidaan esimerkiksi arvioida vain joidenkin arviointialueiden tai kriteereiden osalta, sillä kaikki kriteerit ja niiden ominaisuuden eivät välttämättä ole olennaisia kaikkien verkkopalvelujen osalta. Kaiken kaikkiaan kriteerien kokonaisvaltainen arviointi on yksittäisten ominaisuuksien arviointia tärkeämpää.

Arvioinnin yhteydessä kirjataan muistiin arvioitavaan verkkopalveluun liittyviä huomautuksia. Huomautukset voivat olla esimerkiksi kehitysehdotuksia tai selityksiä siitä, miksi jokin ominaisuus ei ole aiheellinen oman verkkopalvelun arvioinnin kannalta. Ne voidaan liittää kriteerien tai ominaisuuksien yhteyteen.

Arvioinnin päätteeksi kootaan kehitysehdotukset jatkotyöstämistä varten omiin suunnitteludokumentteihin.

Tarkemmat ohjeet mm. pisteytyksestä saa arviointityökalun Ohjeet-sivulta.

 Tulostettava sivu    Tulosta koko kriteeristö
Verkkopalveluiden laatukriteeristö v2.0 Valtiovarainministeriö 2008